Nimi: Linda Granberg
Syntymäaika: 20.7.1988
Lajit: lumilautailu, wake
Viisauden sana: ”Niin monta asiaa pielessä, mut yhen jutun mä pidän mun mielessä, et vaikka nyt meininki ei oo douppii, kaikki tulee menee viel oukki doukki”
Lempiraamatunkohta: 1 Piet. 5:7
Suosikkibändi: Delirious?, Rudy, Shawn McDonald
Tullut uskoon: GB:n Rukan leirillä –05

Taustaa: Just ja just täysi-ikäinen isoveljen tyttö, jonka on pakko ollu päästä tekemään sitä mitä velikin, eli laudan päälle. Uskoon tuloon asti elämä kului suurinpiirtein kokonaan hevostalleilla. GB/GS-porukoissa ollut mukana vasta marraskuusta –05, mutta sitäkin aktiivisemmin olen yrittänyt piireissä pyöriä. Tästä jutusta kun saa niin paljon ja osallistumisellani haluaisin antaa myös muille sitä mitä olen saanut.

Visioita Godspeedistä:

Suuret on visiot. Tiukkaa rukousta vaan, niin Iskä tekee vielä isoja asioita GS:kin kautta. Alkumakua on saatu jo, mutta paljon on vielä luvassa!

Todistus:

Olen kasvanut suhteellisen vanhoilliseen helluntaiperheeseen, joten olen ollut uskon asioiden kanssa tekemisissä koko ikäni ja oikeastaan uskonutkin Jumalaan koko ikäni. Asia kuitenkin on niin, että ei isäni, äitini tai veljeni usko minua pelasta, vaikka niin ehkä välillä kuvittelinkin.

Ajauduin pois seurakunnan piiristä ja vaikka en kovin ”syvällä” maailmassa koskaan ollutkaan, maailmassa kuitenkin. Tiesin itse hyvin, että uskon asiat eivät kovin mallillaan olleet, mutta oli helppo olla kun ei ajatellut asiaa. Eihän edes pystynyt ajattelemaan, koska aiheen miettiminen sai aikaan ihmeellisen möykyn sisälle ja ahdistavan olon. Meni vaan tukka putkella, mitäs sitä nyt päätään vaivaamaan.

Muutin sitten ulkopaikkakunnalle opiskelemaan, mikä olikin yllättävän kova pala. Vanhempien seurasta kahdeksan hengen soluun, jossa oli kaikkea muuta kuin hengellinen meininki. En koskaan elämässä ollut tuntenut itseäni yhtä yksinäiseksi ja surkeaksi. Siellä aloin tosissani miettimään uudestaan elämääni, että hetkonen, mihinköhän sitä ollaan tässä menossa. Vietin todella paljon aikaa miettien, käännellen ja väännellen asioita. Olin aikaisemminkin välillä rukoillut, että haluaisin sen jutun, joka veljellänikin oli. Nyt rukoilin lisää, että näille asioille tapahtuisi jotain. Ja kyllähän se, joka etsii, löytää.

Veljeni hommasi minut Maata Näkyvissä –festareille auttamaan GB:n ständille ja siellä minut puhuttiin ympäri lähtemään Rukan leirille. Omistin lumilaudan kyllä, mutta en oikeesti tienny miten sitä käytetään. Voin sanoa, että se Rukan leiri (2005) on minun elämäni paras leiri, vaikka en tiedä miten hyville leireille Herra minut vielä lähettää. Se, kun elämäsi tärkein asia korjaantuu, on aaaaaaika iso juttu. Sain siis tulla uskoon sillä leirillä. Kemppaisen Samin kanssa sain puhua asioista, joita olin miettinyt ja tuntui, että sain kysymyksiini vastauksia. Lähtiessäni leiriltä sisälläni oli tapahtunut jotain suurta, maailmakin näytti ihan erilaiselta. Olin löytänyt Taivaan Iskän ja päättänyt, että irtihän en päästä!

Kun katsoo taaksepäin, että miten on saanut kasvaa uskossa, ei voi kun ihmetellä. Ehkä paras esimerkki on, että ennen en uskaltanut GB:n paitaa kouluun pistää ja nyt tuossa kuukausi sitten kotiseutuni ilmaisjakelulehdessä, joka tulee joka kotiin, ilmestyi minun ja kahden ystäväni todistus. Tulevaisuudessa siintää raamattukoulu ja TÄYSILLÄ Jumalalle vetäminen, ihan kaikessa! Kaikki tai ei mitään, ja kaikki Jumalalle, se on sitä parasta. Jos oikeesti antaa kaiken Jumalalle, niin saa ihan uskomattoman paljon takaisin kaikkea mahtavaa. Suosittelen kokeilemaan! :D

Vahvistukseksi Sinulle:
“Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.”

Ride Hard, Live Forever!